Hyvä lukija,

tuon isänmaallisesti esille olympialaiset, joita seuraan aktiivisesti. Maanantaina se tapahtui, Suomen mitalitili avautui. Hyvä Suomi, hyvin olet avustanut näitä urheiljoita! Erityisen iloinen olin siitä, että kultamitalin sai naisurheilija. Erityisesti naisurheilussa Suomen tulisi kehittää järjestelmää, sillä miehiä puolletaan selkeästi enemmän. Kuitenkin lajikohtaisestikin tukea tarvitaan. Muuten käy helposti niin, että vain taloudellisesti rikkaat voivat harjoittaa lajia. Niinpä meidän kaikkien tulisi miettiä, kuinka voisi auttaa urheilijoita enemmän, jotta saamme luoda yhteistä mukavaa: jos autamme urheiljoita riittävästi, voimme saada laajemman olympiajoukkueen, jota voimme seurata. Voimme myös arkipäivissä olla mukana: erityisesti henkinen tukeminen on tarpeen lapsille ja nuorille. Luovuuteen kannustaminen on yhteinen etumme.

Sen sijaan varsinkin YLEn televisiotoimittajat saavat minulta kritiikkiä. On selvää, että kysymyksillä halutaan selvittää asioita, mutta tyyli voisi olla ehkäpä toinen. Haastatteluissa voisi olla kannustavampi, eikä etsiä huonoja asioita, vaikka suorittaja olisikin tehnyt tuloksen, joka ei ole edes normaalitasoa. Tehdäänpä hiukan toisenlainen asetelma, kuvitteellinen haastattelu, jossa haastattelee joku toimittaja toista toimittajaa, jonka asenteessa olisi kohottamisen varaa:

Haastattelija: Sait urheilijan masentumaan entistä enemmän. Miksi löit uudestaan jo kerran lyötyä?
Toimittaja: Tämä on selkeä linja, koska meidän on saatava tarkkaa tietoa.
H: Tietenkin, mutta miksi se tehdään tuolla tyylillä?
T: No, tuota, koska se on totuttu tapa.
H: Eikö olisi syytä joskus tarkastella omia tapojansa, kuten urheilijatkin joutuvat tekemään kehittyäkseen uralla?
T: Rutinoituminen on erityisen tärkeää.
H: Niin, mutta onko se sitten järkevää moraalisesti kyseenalaisilla keinoilla?
T: Mitä tarkoitat?
H: Sitä pahan olon jatkuvaa kaivelua. Etkö ymmärrä, että saatoit juuri luoda lukon herkän urheilijan uralle?
T: Kyllä jokaisen kuuluu kestää tekemänsä tuloksen seuraukset.
H: Mutta ne seuraukset eivät ole urheilijan hallittavissa. Mikset kannustanut häntä?
T: Se ei kuulu toimenkuvaani.
H: Mutta sillä ehkä olisit saanut enemmän tietoa.
T: Tuohon en ota kantaa.
H: Tajuatko nyt, mitä pahansuopuudellasi olet saattanut saada aikaan?
T: Minun ei tarvitse vastata  tuohon.
H: Alkoiko omatunto kolkuttaa?
T: (on hiljaa)
H: Kärkeen mahtuu vain rajattu määrä ihmisiä. Näin ollen varmaan tulisi ymmärtää, että kaikki eivät voi voittaa?
T: Se on selvä juttu.
H: Mitä sitten voitat lannistamalla? Nautitko tosiaan siitä, että saat pahoittaa toisten mielen?
T: Jutun täytyy kiinnostaa. Minusta voisimme lopettaa keskustelun tästä aiheesta.
H: Jos olisin ilkeä, kaivelisin jutun loppuun saakka. Mutta annan sinun toiveesi toteutua. Kiitos haastattelusta.

Toisaalta, tuo voisi olla ajanhukkaa. Totean kuitenkin, että inhimillinen kohtelu tekisi hyvää, eikä tuommoinenkaan haastattelu välttämättä eduistäisi asiaa.

Suomalainen mentaliteetti on melankolinen, mutta minusta sitä ei tarvitse syventää. Kannustamalla asiat saadaan parempaan kuntoon. Kehuminen onnistuneista kohdista virkistää mieltä. Miten itse sitten kysyisin noilta urheilijoilta? Tässä muutama tapa:

- Kertoisitko kilpailun kulusta?
- Mitä tämä kilpailu opetti sinulle?
- Sait hyvät pisteet tästä osuudesta. Mitä se sinusta kertoo?
- Millä tavalla aiot käsitellä tapahtunutta?
 
Sitten toiseen asiaan. Sairastuin viime viikolla sitkeään flunssaan. Tämä oli lähinnä yskä- ja kurkkukipuflunssa ja nuhakin tuli nyt maanantaina. Ja nyt ainoastaan sellainen omituinen olo on ainoa oire. Toivottavasti pääsen tästä eroon pian.

Eilen kävin parturillani. Parturini on viimeinen sidos entiseen opiskeluympäristööni, mutta se ei toisaalta vaikuta asiaan yhtään. Silti pidän Janakkalan Turenkia edelleenkin mukavana paikkana. Vaikka minulla ei olekaan muuta asiaa Turenkiin, niin katson, että hyvää parturia on turha vaihtaa mihinkään. Vuosien varrella olen tutustunut parturiini niin hyvin, että voimme samalla keskustella mielekkäästi. Mieluisinta joka käynnissä on se, että saan tulla ulos "kevyempänä" ja hyvällä tuulella.

Mutta nyt on taas aika toivottaa hyvää terveyttä kaikille.

Terveisin,

Jukka